Tapahtumat

Toukokuu 2018

Ei tapahtumia
Toukokuu 2018
18 1 2 3 4 5 6
19 7 8 9 10 11 12 13
20 14 15 16 17 18 19 20
21 21 22 23 24 25 26 27
22 28 29 30 31

RSS
Treenialtaan sisäänkäynti
Pukuhuone & wc
"häikäsee tuo tulevaisuus..."
Aamujumppaa
Banaaniajelut
Iltatreenien näkymät
Uimarit :)

 

Iisalmen Uimarit aurinkoisella uintileirillä Kyproksen Pafoksella 10.10.-17.10.11

 

Kahden vuoden suunnittelu ja varainkeruu oli päätöksessä.

Viikon mittaiselle uintileirille seurasta lähti 20 uimaria: Emmi Tikkanen, Selma Vidgren, Ninni Karppinen, Pinja Häkkinen, Pihla Häkkinen, Aleksi Nissinen, Reetta Ekholm, Katariina Ruutala, Milja Mehtonen, Emma Väisänen, Rosa Sahlström, Maria Perälä, Julia Perälä, Eero Ryhänen, Liisa Ryhänen, Tea Rytkönen, Jenni Ålander, Kalle Ålander, Wiljami Huttunen, Sanni Huttunen. Valmentajina Elena, Heini ja Suvi. Lisäksi mukana oli sisaruksia ja vanhempia huoltajina.

Matkamme alkoi kangerrellen. Olimme varanneet bussikuljetuksen 9.10. sunnuntai-illalle Helsinkiin. Reilu tunti ennen lähtöä saimme tiedon matkanjärjestäjältä, että lentomme lähtee Kreikan lakon takia 10 tuntia myöhässä. Paniikki ja pettymys! Olimme kuitenkin niin pitkän matkan päässä Helsingistä ja bussikyyti varattuna, että päätimme lähteä alkuperäisen aikataulun mukaan ja katsoa sitten tilanne Helsinki-Vantaan lentokentällä. Öinen bussimatka meni huonosti nukkuessa ja matkaa jännittäessä. Matkasää oli syksyisen sateinen. Tuntui uskomattomalta, että kohta olisimme lämpimän auringon alla.

Lentokentällä kukaan ei oikein tuntunut tietävän lennostamme yhtään mitään! Ainostaan sen, että se on myöhässä. Alkukangertelujen ja "muutaman" tiukkasävyisin keskustelun jälkeen saimme läheisestä hotellista päivähuoneet, joissa saimme levätä, syödä aamupalan ja odotella lennon lähtöä. Kreikan lennonjohtajien takia meidän lentokone oli jumissa Hanian kentällä ja matkanjärjestäjä järjesti Pafokselle matkustaville kaksi pienempää konetta. Jotta kaikki ei olisi sujunut liian hyvin, meidän ryhmää ripoteltiin molempiin koneisiin ja pahimmassa tapauksessa jopa alaikäinen lapsi ja vanhemmat eri koneisiin. Taas jälleen tiukkasävyistä keskustelua ja saimme sentään lapset ja vanhemmat samaan koneeseen. Osa porukasta lensi eri koneessa ja eri puolella konetta, joten ryhmätunnelmaa ei vielä lennon aikana päässyt porukassamme tulemaan.

Lopulta väsyneinä saavuimme Larnakan kentälle noin 12 tuntia alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä aamuyöllä! Kentältä meillä oli vielä reilu tunnin ajomatka Pafokselle ja Loius Phaethon Beach Hotelliin, missä menimmekin heti nukkumaan.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan meillä piti olla harjoitusallas n. 500m kävelymatkan päässä hotellilta. Pari viikkoa ennen matkaa saimme tietää, että allas on suljettu! Allas oli suljettu turvallisuus syistä ja meille järjestettiin toinen harjoitteluallas n.30km päästä. Turvallisuussyy oli kyllä ihan perusteltu. Selvisi, että altaassa oli vettä vain puolillaan ja se vuoti. Harjoittelu siinä olisi ollut lievästi sanottuna epämukavaa. Matkanjärjestäjä hommasi meille bussikuljetukset harjoitusaltaalle, mutta harmiksemme meillä meni päivittäin 2 tuntia bussissa istuen. Mutta saatiinpa ihastella Kyproksen maisemia.

11.10. tiistai aamuna päästiin lopulta varsinaiseen asiaa. Reilun 4 tunnin yöunien jälkeen, uimarit, valmentajat ja osa huoltojoukoista lähti bussikyydillä kohti Coral Beach harjoitusallasta. Osa huoltajista jäi tutustumaan hotelliin ja alueeseen. Harjoituspaikan sos.tila oli pikkuruinen työmaaparakki ja tutustuimme muutamaan paikalliseen sisiliskoon ja rottaankin, mutta allas oli sellainen mitä haimmekin: 50m ulkoallas auringon alla :) Meidän kanssa yhtäaikaa harjoittelemassa altaalla oli ainakin englantilaisia ja kyproslaisia uimareita. Oli hienoa nähdä toisten uimareiden harjoittelua näin läheltä. Vesi altaassa oli meille pohjoisen kylmiin tottuneille vähän turhankin lämmintä. Tiistain harkat otimme rankasta matkustamisesta väsyneinä alkuperäistä suunnitelmaa löysemmin.

Aamuharkkojen jälkeen uimarit palasivat hotellille syömään ja lepäämään. Todellisuudessa lepääminen tarkoitti tutustumista hotellin mahtavaan vesiliukumäki valikoimaan. Päivittäiset juoksulenkit tulikin hoidettua helposti vesiliukumäkien portaita (43kpl) ylös juosten ja hurjaa vauhtia alas liukuen. Eikä juokseminen tässä muodossa väsyttänyt lainkaan. Tunteja siinä helposti vierähti. Taisi siinä muutama "formulakisakin" mennä laskujen merkeissä. Vauhdikkaiden laskujen tunnelmaan taisi suurin osa vanhemmistakin päästä! Hotellin altaan vesi oli hurrrrrrjan kylmää....Olimme hotellilla All inclusive-asiakkaista, mikä helpotti huomattavasti suuren ryhmämme ruokailua. Seisovat pöydät notkuivat eri ruokia ja allasbaari tarjosi pikkusuolaista ja juotavaa. Kenellekään ei päässyt nälkä tai nestehukka iskemään, ainakaan tarjonnan puuteen takia. Tiistain iltaharjoituksessa nähtiin miten nopeasti pimeä tulee auringon laskettua ja saimme harjoitella lämpimässä ulkoaltaassa valonheittimien alla. Hieno kokemus sekin ensikertalaisille. Illalla vielä jumpattiin yhdessä hotellin pihalla "pimeässä" ja lämpimässä kovassa tuulessa.

Keskiviikkona 12.10. harjoittelimme jo kovempaa. Altaaseen hyppääminen oli sään takia tänä päivänä vähän hankalaa ja pelottavaakin. Saaren yli meni nimittäin ukkosrintama! Pauketta ja salamointia nähtiin ja kovia vesisadekuurojakin. Voidaanko uida, kun salamoi? No muutkin seurat uivat niin eikun altaaseen vaan. Lämmintä oli ukkosesta huolimatta ja, kun aurinko taas tuli pilven takaa, oli jopa helteistä. Leirin ajankohta sään suhteen oli meille hyvä. Ei ollut tukahduttavan kuumaa vain 23-30 +astetta ja merituuli viilensi säätä mukavasti.

Keskiviikkoiltana keskustelimme porukalla harjoittelemisesta. Väsymys näkyi ja tuntui. Pitkä rasittava matkustaminen, huonosti nukutut yöt, levon puute, harjoittelu yms. vaikutti olotiloihin kaikilla. Altaalla oli havaittavissa lievää kiukuttelua ja "en ui"-asennetta. Aurinko häikäisi ja käsiin sattui. Huono asenne siirtyy helposti kaikkiin uimareihin ja huonontaa ilmapiiriä porukassa. Tämä leiri oli meille opettelua harjoitteluun ja ensimmäinen 50m altaassa. Koskaan ennen emme olleet harjoitelleet pitkällä altaalla. Juttelemalla asiat selvitettiin ja harjoittelumotivaatio kohosi huimasti seuraaviin päiviin. Altaalle saatiin myös huoltojoukoista apua ja uimarit saivat hyvin henkilökohtaistakin huolenpitoa ja esim. hierontaa.

Torstain 13.10. aamuharkkojen jälkeen suurin osa uimareista kävi tutustumassa Pafoksen satama-alueen kauppoinin ja matkamuistoja kertyi mukavasti reppuihin.

Perjantaina 14.10. aamulenkin jälkeen pidimme vapaapäivän uintiharjoittelusta. Järjestimme ohjelmaa, joihin sai osallistua oman kiinnostuksen mukaan. Osa porukasta lähti tutustumaan paikalliseen eläinpuistoon, osa vesipuistoon, osa snorklausretkelle ja osa matkusti taxilla vuoristoon Adonis Bath vesiputoukselle. Tämän jälkeen vielä hotellin edustan vesiaktiviteetit jaksoivat kiinnostaa. Veneen perässä vedettävät sohvat ja banaanit tulivat tutuiksi ja toiminnan järjestäjät olivat mielissään, kun "kauppa" kävi. On nämä uimarit hauskaa porukkaa, uimisen jälkeenkin vielä vaan parasta vapaa-ajan toimintaa on uiminen ja kaikenlainen harrastamien vedessä!

Lauantaina 15.10. taas palattiin harjoittelun pariin. Uimarit suorittivat 30min testin ja tuloksissa oli nähtävissä paranemisia. Muutama vanhempikin osallistui testiin omilla radoillaan ja kaikki saivat olla todella ylpeitä suorituksistaan ja tuloksestaan. Meillä olisi useampikin mastersuimari seuraassa!

Sunnuntai 16.10. oli viimeinen paivä harjoitusaltaalla. Aamupäivä meni harjoitellessa, mutta illalla altaalle saavuttuamme kävimme ensin pulahtamassa meressä ja sitten altaalla alkuverran jälkeen pidimme leikkimielisiä viestikilpailuja vanhemmat vastaan uimarit. Kannustus altaan reunalla oli kova ja huonostihan siinä vanhemmille kävi. Kyllä vanhemmat "kuvittelivat" ehkä liikoja...mutta harjoittelu tekee mestarin, joten kannustamme vanhempia vähän treenaamaan lisää :)

Maanantaina 17.10. aamupalan jälkeen bussi odotteli meitä matkalle kotia kohti. Paluumatka menikin sitten ilman suurempia kommelluksia ja syksyinen saa siivitti meidät yötä myöten kotiin Iisalmeen.

Leirin tavoitteet täyttyivät. Saimme harjoitella 50m ulkoaltaassa Välimeren auringon alla. Pieniä naarmuja ja kuumeiluja lukuunottamatta porukka pysyi terveenä. Leiristä jäi valtavasti mukavia muistoja, rusketusraitoja sekä D-vitamiinia varastoon talven harjoituksiin ja kisoihin.

 

 
 
 
 
 
 
 

 

.